copypastetan Facebookista kaverin seinältä löydettyä, joka sai minut kyyneliin. Osu ja upposi.

Äidin kirje tyttärelle

” Rakas tyttäreni.

Sinä päivänä, kun huomaat minun tulleen vanhaksi, pyydän sinulta kärsivällisyyttä, mutta ennen kaikkea toivon, että ymmärtäisit mitä käyn läpi:

Jos jutellessamme toistan samaa asiaa uudestaan ja uudestaan satoja kertoja, älä keskeytä sanoen,”sanoit saman asia juuri äsken”, pyydän, vain kuuntele. Yritä muistaa ne kerrat, kun olit pieni ja luin sinulle samat tarinat ilta illan jälkeen, kunnes nukahdit.

Jos en halua peseytyä, älä ole vihainen, äläkä nolaa minua. Muistele miten juoksin perässäsi yrittäen keksiä tekosyitä ja houkuttelin sinua suihkuun, kun olit ihan pieni.

 Kun huomaat, miten tietämätön olen nykyteknologiasta, anna minulle aikaa oppia, äläkä katso minua ”sillä tavalla”..muista kultapieni, minä kärsivällisesti opetin sinulle monia asoita, kuten miten syödään, puetaan, kammataan hiukset ja selviydytään päivittäisistä asioista..

Sinä päivänä kun huomaat minun tulleen vanhaksi, pyydän sinua kärsivällisesti miettimään, mitä käyn läpi....

Jos joskus kadotan keskustelumme ”punaisen langan”, anna minulle aikaa löytää se, ja jos en muista, älä ole hermostunut, kärsimätön ja epäkohtelias. Kunhan vain tiedät sydämessäsi, että tärkeintä minulle on saada olla kanssasi.

Ja kun vanhat, väsyneet jalkani eivät jaksa enää liikkua niin nopeasti kuin ennen, anna minulle kätesi tuekseni samalla tavalla kuin minä tuin sinua kun opettelit kävelemään.

Kun nuo päivät tulevat, älä ole surullinen, ole vain kanssani ja ymmärrä minua kunnes pääsen tieni loppuun rakastettuna.

Minä arvostan ja kiitän sinua kaikesta ilosta ja ajasta jonka vietät kanssani.

Sillä rakkaudella ja hymyllä, joka minulla on aina ollut sinua varten, haluan sanoa, rakastan sinua tyttäreni.”