Se oli muuten mainio sarja aikanaan se! Tykkäsin.

Voiko kyse olla vaan siitä, että minusta on tullut keski-ikäinen? Etten meinaa pysyä elämäni kyydissä, että ahdistaa enkä aina jaksaisi?? Kulunut talvi sai minut sukeltamaan syvemmälle kuin koskaan aikasemmin. En välittäisi kokea sitä uudelleen, mutta pahoin pelkään, että syksyllä kun tulee pimeä ja kylmä, minä vajoan taas.. Jos näin tietoisena siitä sen voisikin jotenkin ennaltaestää?

Pinnalle on päästy, ja oli jopa ihan hyvä mieli. Oli, joo. Äh. Kärsin taas vaihteeksi väärinymmärryssyndroomasta. Olen minä hankala ymmärtää, kyllä mä sen tiedän. Mutta siltikin ajattelen ja tahdon hyvää, enkä syyllistä tai ole pahansuopa. Vai olenko sittenkin, vaikka itse muuta luulen? En tiedä. Tämän asian kanssa olen yhtä pihalla kuin harava ilta-auringossa. Olisi pitänyt olla hiljaa.

Kävin kehityskeskustelussa. Puhuin, mutta en ole ihan varma tulinko kuunnelluksi tai ymmärretyksi sielläkään. Mahdoinko olla vain työyhteisön se, joka kaivoi kaikki vanhat paskat pöytään? Olisi varman pitänyt olla hiljaa.

Kävin työterveystarkastuksessa, ja kovasti itseäni tsempaten sain puhuttua mieltäni painaneistä asioista sielläkin. Sellaista se vaan on, sanoi terkkari ja totesi työkyvyn keskitasoiseksi ja poistuin verenpainemittari kainalossa. Että näin.

Olisi ehkä pitänyt olla hiljaa.