LOMAlomaLOMalomalooomaaa! Nyt alkoi se, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Viimeiset työviikot olivat uuvuttavia ja päivät matelivat etananvauhtia. Nyt lomalla aika kiitää, siitä en lomassa tykkää. Palaan "sorvin ääreen" vasta elokuussa kun lapsetkin koulutielleen, ihanaa. Minä olen NIIN ansainnut tämän!

Tämä viikko oli oikein sukuloimisviikko. Ensin oltiin miehen kotopuolessa käymässä ja nähtiin siellä sukulaisia pitkästä aikaa, varsinkin miehen siskon kanssa käydyt juttutuokiot olivat tosi mukavia. Yövyimme kuopuksen kanssa siellä, kun anopin pienessä asunnossa kesäkuumalla on melkeinpä mission impossible meidän porukan yöpyä. Tämä yöpymisjärjestely oli varsin miellyttävä ainakin minulle :) Sitten kun kotiin joudettiin, saatiin vieraaksi pikkuveli tyttöystävineen, ja saimme viettää heidän kanssaan mukavan iltapäivän. Eilen sukuloimisviikko kruunattiin sitten reissulla bioäidin luo, jossa tapasin ensimmäistä kertaa ulkomailla asuvan vanhimman veljeni sekä siskoni. Niin ja lisäksi tapasin ensimmäistä kertaa toisen isoveikan vanhimman pojan, sekin lyhyt tapaaminen piirtyi muistoihin lämpimänä.

Niissä halauksissa, joita olen tällä viikolla saanut, on ollut ihmis-iällinen lämpimiä tunteita ja sellaista hellyyttä, jota en ole ennen kokenut. Se lämmittää ja liikuttaa - saa sanattomaksi...

Minä olen oikeastaan ihan onnesta sekaisin! Sellainen hölmistyneen pöllämystynyt - miten tässä näin pääsi käymään? Minunhan piti jäädä maailmaan ypöypöyksin ja onnettomana... ja nyt hupsista vaan: elämään rynnistikin joukko veljiä (meinasin eka kirjoittaa että villiintynyt sonnilauma - kaikella rakkaudella :)  ) ja sisko... On tämä kuulkaas kummallista tämä elämä, mutta tällähetkellä niin mahdottoman mukavaa!!!