Koko yön taisi vettä sataa, ja edelleen räystäät lotisee... Ei siinä mitään, ne vastaistutetut koivuntaimet kuivissa mättäissään kiittää, ja minä kanssa. Josko ne kasvimaalle riputellut pyllyheinät, porkkanat ja herneetkin lähtisi itämään... Pitäisi käydä vielä hakemassa vähän lisää siemeniä ja pistää maahan, oishan se jännä katsella mitä sieltä rikkaruohojen seasta nousee :) Musta on vissiin sit tullut virallisesti vanha, kun alkaa kasvimaa kiinnostaa iltarientoja enemmän?! No, ei kai sentään, onhan tässä jo buukattuna ilta Happoradion keikalle, eikös se vedä kummasti lukemaa teini-ikää kohti?!
Eilen retkeiltiin töiden puolesta kesäretkellä. Tälläkertaa ei menty merta edemmäs kalaan, vaan pyörittiin ihan 50km säteellä, ja kummasti sitä katseltavaa riitti. Pääkohde oli ihan mielettömän upea vanha iso talo peltojen keskellä. Söimme maittavan lounaan talon aarin kokoisessa tunnelmallisessa pirtissä tummien seinähirsien kertoessa tarinaa menneistä vuosikymmenistä. Makumatka oli myös viehättävä; oman talon viljasta leivottua suussasulavaa spelttileipää, maukasta kanaa, riisi-kauraa, jauhelihapihvejä, kasvisgratiinia... Jälkkärinä omenasoseella maustettua juustokakkua, namm! Viehätyn suuresti vanhoista rakennuksista ja esineistä. Piste mummoutumiselle siis tästä!
Mitäs muuta... On vaan niin hyvä mieli! Biojuurien löytyminen ja välit sisaruksiin ja bioäitiin - se vaan on NIIN ISO ASIA mulle! Mikään ei muuta tai katkaise sidettä, joka vuosien saatossa on rakentunut adosukuuni ja ennenkaikkea äitiin ja isään, mutta se, että siihen "rinnalle" löytyikin vielä biosukua... On se ihmellinen, ihana bonus! Mä olen niin onneton sentimentaalinen höpsö, että mun ei tarvii kuin ajatella tätä kaikkea, ja saan pyyhkiä silmäkulmiani liikutuksen kyynelistä :´) Ja jaksan kyllä höpöttää näistä asioista varmaan kyllästymiseen saakka kaikille, jotka vaan jaksavat kuunnella... sori, koittakaa kestää, ehkä se vielä joskus tasaantuu :)
Elämäntapaprojekti otti ja junnasi muutaman viikon. Sorruin jopa suklaaseen, mistä tuli järjetön morkkis... Nyt on vaaka näyttänyt taas vähän mukavampia lukemia, ja -20kg on totta ehkä jo huomisaamun vaakakäynnillä, tänäaamuna jäi parisataa grammaa vajaaksi vielä. Oon mä vähän pollea itestäni, mut vilkaisu peiliin kertoo, että on sitä työtä vielä PAAALJON jäljellä. Mutta suunta on nyt oikea!
Kommentit