Meillä on takana aivan mieletön viikonloppu. Tuli sitten sukuloitua oikein urakalla. Lauantaina lähdettiin anopin uutta kotia katsomaan, ja oltiin reissussa yön yli. Perinteisiä kevätostoksia lapsille (ulkoilupukuja, lenkkareita ym, kaikilla kaapit täynnä pientä kamaa eikä vanhoista ole kiertoon juurikaan enää) tuli myös  tehtyä. Käytiin Hoplopissa hyvässä seurassa ja lapset sai touhuta hienossa leikkipaikassa hauskan parituntisen. Eilen aloitettiin aamu ystävän kanssa uimahallissa polskien ja sitten käytiin vielä miehen siskolla ja tavattiin miehen veli perheineen.

Vaan se päivän paras tapaaminen oli vasta kotimatkalla. Se oli THE meeting, jonka ajatteleminen sai hengen salpautumaan (melkeinpä yhä vieläkin!), mutta jota odotin NIIN kovasti, etten millään ois malttanut odottaa enää hetkeäkään :) Tapasin toiseksi vanhimman biol. veljeni, kävimme koko perheen kanssa hänen luonaan kahvilla. Että jännittikö ja miltä tuntui?!!

En osaa vieläkään kuvailla tunteita, mitä jo tapaamisen läheneminen aiheutti. Ihan mieletöntä ja sanoinkuvaamatonta se oli. ISO JUTTU. Ihana juttu. Kaarsimme kerrostalon pihaan, ja kas, siellä näkyi ikkunassa kuvista tuttu, komea, hymyilevä hahmo. Siihen muuten loppui  se pahin jännitys. Jos lapset ei olisi olleet mukana olisin varmaan parkunut kuin vesiputous, mut nyt selvisin jotakuinkin kuivin silmin, vaikka palaa kurkusta saikin nieleskellä. Isoveljen lujaan rutistukseen pääseminen oli yksi elämäni jännittävimmistä ja ikimuistoisimmista hetkistä. OIKEASTI :´) Ja saimme samalla tavata myös 2 hänen lapsistaan, tai nuoriahan he jo ovat. Nousee tippa linssiin kun muistelen niitä lämpimiä halauksia, jotka hekin tädilleen antoivat. Tosi ihanat nuoret!

En oikein uskalla edes ajatella, että moisia kohtaamisia on vielä tulossa lisää - huima ajatus! Että vielä lisää tuollaisia tunteikkaita, elämän tähtihetkiä, hui! Tuntuu, etten edes ansaitse moista onnea. Ja siltikin - malttamattomasti odotan lisää kontakteja biologisiin juuriini ja sisaruksiini.

Olen onnellinen tästä bonuksesta, jonka olen saanut.

Olen NII-IN onnellinen :´) (ja parantumaton sentimentaalinen höppänä!)