3 viikkoa lomaa takana. Mies lähti jo tarpeekseen lomailtuaan tänään töihin, minä sinnittelen jälkikasvun kanssa vielä pari viikkoa kotona. Haettiin vielä kummipoikakin joukon jatkoksi vähäksi aikaa tänne <3

Kesälomakohteemme oli tänä kesänä Turun suunta. Käytiin Muumimaailmassa, kun isot vielä sai sinne ilman kiristystä, uhkailua ja lahjontaa. Pienimpään muumit upposivat kuin väärä raha, ja kyllä nuo isotkin vielä tunnelmaan pääsivät. Jälkeenpäin, kavereille, manattiin tosin kun oli niin tylsä paikka :) Mä meinasin saada näppylöitä Muumimaailmasta. Rataskansaa silmänkantamattomiin, ruutupaitaiskiä ja väsyneitä äitejä. Tahmatassuisia, jätskinaamaisia, kiukuttelevia, kikattavia, taapertavia ja karkailevia pikkuihmisiä enemmän kuin yhden päivän tarpeiksi. Me muiden joukossa, ilman rattaita tosin.

Yövyimme perheemme varallisuustasoon nähden hienosti Aurajoen rannalla hyvässä hotellissa. Siunatut etukortti-kesätarjoukset! Lapset olivat tohkeissaan; "paras hotelli missä koskaan on oltu", eikä voinut kyllä valittaa. Voisin mennä toistekin, vaikka ilman lapsia. Kingsize-jenkkisänky oli mukava, ja se valmis aamupala myös. Tasapainotimme reissun ruokabudjettia aterioimalla kerran myös Raision vasta-avatussa Ikeassa. Lastenateria 1,50€, Risottoannos 3,30€. Ei todellakaan paha. (Mitä siitä, että se "eijuurimitään", mikä kauppakierroksessa mukaan tarttui, maksoi 60€... Sisustus- ja ruokabudjetit ovat erikseen!)

Kiersimme myös Turun linnan. Ehdottomasti paras hinta-laatusuhde pääsymaksuissa. Lumoavaa. Joskin paljon rappusia. Mun olemattomat jalkalihakseni huusivat tuskasta seuraavana päivänä... Mutta näkemistä oli paljon, lapsillekin elämys. Kotimatkalla langettiin vielä Zoolandian kutsuun, ja vietettiin ihan mukava iltapäivä sielläkin. Viimeinen pysähdys ennen kotia oli ehdottomasti paras kaikissa suhteissa - Ystävät kestitsivät ruumista ja sielua illan. Kiitos!

Yhtenä päivänä meillä kävi myös "kesävieraita", oikein mieluisia sellaisia. Miehen jo aikuinen kummityttö perheensä kanssa. Oli tosi mukava päivä, sellainen josta jäi pitkäksi aikaa hyvä mieli.

Lomailmat vaan antavat odottaa itseään. On kylmä. Se ainoa hellepäivä viime viikolla tuhlattiin hikoilemalla autossa, jossa ilmastointi ei toiminut. Käytiin Mikkelissä vaihtamassa autoa ja lisäämässä siinä sivussa yhteistä velkataakkaamme huonon autokaupan verran. En usko, että hyviä autokauppoja voi tehdäkään. Autojen hinta laskee nykyään jyrkemmin kuin lehmän häntä. Mutta löytyihän taas helpotus miehen kroonistuneeseen autokuumeeseen hetkeksi. Rahanmeno on se asia joka mua aiheessa vähän kirpaisee, uusivanha auto on kyllä oikeinkin kiva, ja ratkaisee meidän perheen kuljetusdilemman olemalla 7-paikkainen. Nyt saa anoppikin laillista kyytiä!